Uimataito ei kuivaharjoittelulla parane, vaan uimataidon kehittäminen onnistuu ainoastaan vedessä. Koska Suomen olosuhteissa uima-aika luonnossa jää uimataidon ylläpidonkin kannalta mitättömäksi, uimamaisteriksi tulemiseen tarvitaan säännöllistä pulikointia uima-altaassa vuoden kaikkina aikoina. Auttava uimataito tosin pysyy, vaikka veteen ei usein pääsisikään. Lihasmuisti on silti olennainen asia uintitaidon kannalta, minkä lisäksi uinti liikuntamuotona ylläpitää yleiskuntoa monimuotoisesti.
Vesiliikunta sopii usein niillekin, joiden liikkuminen on hankaloitunut. Vesi kannattelee vartaloa, joten paino jakautuu tasaisemmin, eikä aiheuta lihaksille ja nivelille samanlaista kuormitusta.
Mitä hyötyä uimisesta on?
Useimmat meistä oppivat uimisen jo lapsena, kun vanhemmat vievät lapsensa uimakouluun. Viimeistään koulussa uimista pääsee harjoittelemaan liikuntatunneilla ja osa taas on saanut ensikosketuksen veteen jo vauvauinnissa. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet uimaan lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta uimataidon voi hankkia itselleen myös aikuisena. Myös aikuisille järjestetään uimakouluja, joista voi olla apua myös vedenpelkoon. Miksi uiminen sitten kannattaa? Ne, jotka eivät ole koskaan uineet, saattavat miettiä, että uiminen ei juurikaan ole välttämätön taito ja hyvinhän tässä on pärjätty ilmankin. Uimisesta on kuitenkin ihmiselle valtavasti hyötyä ja sen opetteleminen kannattaa ehdottomasti.
Ensimmäinen ja painavin syy on luonnollisesti se, että uimataito voi pelastaa henkesi tai jonkun toisen hengen. Vaikka Suomessa järviin ei pääsekään uimaan ympäri vuoden, on hukkumistapauksia siitä huolimatta joka vuosi huolestuttavan paljon. Uimataito on siis elintärkeä taito, jos vesillä viettää yhtään aikaa. Suurin osa meistä suomalaisista on tekemisessä veden kanssa, olipa kyse sitten itse uimisesta, veneilystä, kalastuksesta, pilkkimisestä tai mistä muusta veteen liittyvästä urheilusta tahansa. Vaikka siis et polskisikaan järvessä päivittäin, on uimataidosta aina hyötyä elämässä.
Terveyttä edistävä urheilulaji
Uimisella on myös paljon terveysvaikutuksia. Jos olet aikeissa laihduttaa, on uiminen siihen hyvä keino. Mikään muu urheilulaji ei kiihdytä aineenvaihduntaa, polta kaloreita ja kasvata lihaksia samalla tavalla kuin uiminen, mutta samaan aikaan se ei myöskään rasita kehoa niin paljon kuin jotkut toiset urheilulajit. Uiminen harjoittaa koko kroppaa, mukaan lukien keskivartalon, käsivarret, pakarat ja lantion, mutta samalla se jättää nivelesi rauhaan. Koska vesi kelluttaa kehoa, nivelille ei tule samalla tavalla rasitusta ja painoa kuten esimerkiksi juoksemisessa. Kun uit, jokainen veto ja potku on pieni vastusharjoitus lihaksille. Tämä johtuu siitä, että vesi on 800 kertaa tiiviimpää kuin ilma. Uiminen kehittää lihaksia erittäin tehokkaasti ja tästä syystä myös aineenvaihdunta kiihtyy. Uimatyyli myös vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitkä kehon lihakset kehittyvät eniten. Esimerkiksi sammakkouinnilla voi treenata sisäreisiä, kun taas selkäuinnilla voi vahvistaa selkälihaksia ja olkapäitä.
Lihaskestävyyden lisäksi uinti parantaa myös hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, jota sanotaan myös aerobiseksi kunnoksi. Aivan kuten missä tahansa muussakin liikunnassa, myös uinnissa on merkitystä sillä, kuinka paljon rasitusta on ja kuinka kauan se kestää. Jos siis haluat parantaa kuntoasi ja kasvattaa lihaksia, on uintia harrastettava säännöllisesti ja vedessä on viihdyttävä kauemmin kuin vain hetken. Toisaalta taas jo pelkkä vedessä oleminen virkistää ja rentouttaa kummasti, joten jos kaipaat rentoutumista ja hyvää oloa, pelkkä vedessä kelluminen voi olla avuksi.
Uimataito hengenpitimiksi
Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto SUH:in mukaan uimataitoinen ihminen pystyy veteen pudottuaan, pinnalle noustuaan uimaan 200 metriä yhtäjaksoisesti. 50 metrin matkan tulisi sujua selkää uiden. Kyselyiden mukaan aikuisista suomalaisista keskimäärin 68 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Vuosittain Suomessa kuolee hukkumalla 150-200 henkilöä. Uimataitoa on hyvä kartuttaa uimahallissa, vaikka kyseessä olisikin aikuinen uimataidoton. Heillekin järjestetään uimaopetusta, jonka hyöty perustuu siihen, että ulkopuolinen valvoja näkee uimarin liikkeet toisin kuin uimari itse. Pelkän liiketunteen perusteella aloittelijan on vaikea tietää, ovatko hänen liikkeensä oikeanlaisia. Opettaja tai valvoja pystyy ohjaamaan uimaria sanallisesti korjaamaan virheellisiä asentoja ja liikeratoja.
Luotto veteen ja rohkea kokeileminen auttavat alkuun
Valvotuissa olosuhteissa uimista voi kokeilla itsenäisesti osallistumatta ohjattuun uimaopetukseen, mutta silloin mukana on hyvä olla joku mielellään uimataitoinen, joka voi turvata ja kannustaa aloittelijaa. Kokonaan uimataidottomista ja heikosti uintia osaavista vesi saattaa olla pelottava elementti. Perussääntönä voidaan pitää, että kellumista helpottaa huomattavasti, jos keuhkoissa on ilmaa. Silloin ihmisen ei pitäisi vajota pohjaan. Uimahallien altaat ovat siitä oivia harjoittelupaikkoja, että altaan syvään päähän ei ole pakko, eikä suositeltavaakaan mennä räpiköimään ennen kuin taidot ovat karttuneet.
Muista uimahallin säännöt ja allasetiketti
Uimahalleissa tulee ehdottomasti noudattaa kaikkia yleisiä sääntöjä ja ohjeita, jotta jokaisen kävijän kokemus olisi mahdollisimman positiivinen, hygieeninen ja turvallinen. Ennen altaaseen menoa käydään suihkussa peseytymässä. Allas tulee valita oman tason mukaisesti, eikä kovin täydessä altaassa hyödytä uida, koska silloin suurin osa ajasta menee muiden uimareiden varomiseen, eikä taitojen kohentamiseen. Siksi olisikin hyödyllisintä valita ajankohdaksi aika, jolloin altaaseen ei ole tunkua.
Uintitekniikat
Uintitaito kohenee tehokkaasti harjoittamalla kestävyyttä eli pyrkimällä uimaan yhä pidempiä matkoja ja lyhyemmässä ajassa kuin aikaisemmin. Toinen tapa kehittyä uimisessa on ottaa haltuun tekniikka kerrallaan ja keskittyä harjoittelemaan valitsemaansa tekniikkaa, kunnes se on hioutunut vähintään sujuvaksi. Uimatekniikoita ovat krooli, vesipallokrooli, selkäuinti, rintauinti eli sammakkouinti, perhosuinti, koirauinti sekä harvemmin mainittu sculling. Kun krooli on nopein tapa uida ilman apuvälineitä, sculling on hidasta ja sillä tähdätään kehon hallintaan vedessä, mahdollisimman hyvään otteeseen vedestä elementtinä. Juuri veden olomuodon ymmärtäminen ja oman kehon tunteminen auttavat uimataidon omaksumisessa ja parantamisessa. Vedessä pätevät tietyt fysiikan lainalaisuudet, joiden oivaltamisesta on vedessä liikkuessa hyötyä.
Kehotietoisetkin rohkeasti uima-altaaseen
Uimataito on jokaisen perusoikeus ja loistava tapa kohentaa koko yleiskuntoa. Uiminen antaa onnistumisen tunteita. Uimahallien tarkoitus on mahdollistaa uimaharrastus ja uimakykyjen kartuttaminen jokaiselle ihmiselle. Siksi mahdollinen epävarmuus kehostaan ja liiallinen itsekriittisyys kannattaa sivuuttaa. Uimataitojen kehittäminen tuottaa positiivisia tuloksia.
